Anti-Oidipus on modernin filosofian klassikko. Kirja yhdistää Deleuzen kehittelemän eron filosofian ja Guattarin pyrkimyksen kyseenalaistaa perinteinen tulkintakeskeinen psykoanalyysi. Heidän mukaansa Freud käsitti tiedostamattoman teatteriksi, jonka esitykset psykoanalyytikon on paljastettava ja tulkittava. Deleuzelle ja Guattarille tiedostamaton on pikemminkin tehdas kuin teatteri: se on kone, joka tuottaa niin henkilöyden kuin henkilön halun kohteetkin. Anti-Oidipuksessa skitsofrenia on keskeinen ongelma sekä filosofisesti että poliittisesti. Ensinnäkään perinteisen psykoanalyysin keinot eivät kykene käsittelemään skitsofreniaa. Toiseksi skitsofrenia on Deleuzen ja Guattarin mukaan elimellisessä yhteydessä kapitalistiseen tuotantotapaan: skitsofrenian tuottuminen on sisäänrakennettu kapitalismiin, halusipa kapitalismi sitä tai ei.