Olemme kautta aikain pitäneet ihmisen esi-isiä alkukantaisina ja lapsenomaisina – joko jonkin luonnollisen vapauden ja tasa-arvon perikuvina tai sotaisankarkeina köriläinä. Niinpä sivilisaation hinta on ollut joko tuon alkuperäisen viattomuuden uhraaminen tai primitiivisten vaistojemme kahlehtiminen. Antropologi David Graeberin ja arkeologi David Wengrow’n mukaan tämä meille nyt niin tuttu ajattelutapa muodostui vasta 1700-luvun mittaan.

Kyse oli konservatiivisesta reaktiosta kritiikkiin, jota erityisesti Amerikan alkuperäiskansojen edustajat eurooppalaista yhteiskuntaa kohtaan esittivät. Tämän oivalluksen myötä Alussa oli… järisyttää luutuneita käsityksiämme esimerkiksi maanviljelyn, omistamisen, kaupunkien, demokratian tai orjuuden merkityksestä.

Väistämättöminä pitämämme kehityskulut ovat olleet kaikkea muuta kuin väistämättömiä. Yhtäkkiä voimmekin kuvitella uudenlaisia vapauden muotoja ja tapoja järjestää yhteiskunta. Tekijöiden ajattelua ajaa poikkeuksellinen älyllinen uteliaisuus ja usko toiminnan voimaan.