Hautajaispäivän aamuna viisitoistavuotias Helena pukeutuu punaiseen
mekkoon ja katsoo itseään peilistä. Äiti on kuollut, isä odottaa mustiin pukeutuneena pihalla. Helena ajattelee kulmakarvoja, tissejä ja poikaystäväänsä Johannesta. Ettei tarvitsisi ajatella äitiä, eikä varsinkaan omaa surua, omia syyllisyydentunteita.

Romaanissaan Tämän naisen elämä Helmi Kekkonen seuraa tarkalla, oivaltavalla ja lempeällä katseella Helenan matkaa teini-ikäisestä aikuiseksi. Miten äidin mielenterveysongelmien varjostama lapsuus vaikuttaa naiseksi kasvamiseen, opintoihin, työelämässä selviämiseen ja ihmissuhteisiin? Onko mahdollista vain unohtaa, elää syvälle haudatun syyllisyyden kanssa ja toivoa,
etteivät lapsuuden muistot koskaan saavuta nykypäivää?

Tämän naisen elämä on vaikuttava taidonnäyte, poikkeuksellisen kiehtovasti
ajassa liikkuva romaani, joka jättää lukijaansa lähtemättömän muistijäljen.